"eopij" ja pohdintaa

"eopij"

ajatuksia yritän pukea sanoiksi,
mutta miksi, koska totuus on alaston

ajatukset muuttuvat sanoina
sanat eivät ikinä kerro totuutta

Kuva mielessä on autenttisempi kuin valokuva,
maalaus,
piirros.

Mutta jos tämä pätee myös musiikkiin, niin
miksei tämä päde myös tuntoon?
pinta,
sisältö,
ilma?
Tuntoaistimus on ainoa, joka on yhtä autenttinen mielessä kuin omassa objektiivisessa olemassaolossaan.
Toisaalta jos
kuulemme musiikkia mielessämme,
näemme kuvia mielessämme,
lausumme tekstejä mielessämme,
miksemme voi tuntea joskus kärsittyä fyysistä kipua?
Huvittaavahan se olisi,
jos jopa tällaisestakin tekstistä voisi johtaa
messiaaniset johtopäätökset,
että
jossain se kärsii vanhoja mustelmiamme.
Tuntoaistimus kuolee pois,
eikä siitä jää meille edes muistoa.
Jokin tuolla kärsii vanhoja mustelmiamme.



Lisäoivallus:
Tämän tekstin mukaan tuntoaistimusta ei voi lokeroida taiteenaloihin musiikkiin, kuviin ja tekstiin, koska tuntoaistimuksen voi tuntea vain sen omassa hetkessä.

Mutta kysymys onkin, että riittääkö tämän piirteen eroavuus tiputtamaan pois taiteen lokerosta?
Tästä päästään seuraavaan tekstiaiheeseemme: Mitkä ovat taiteen piirteitä?

http://youtube.com/watch?v=Wr6OPnWgywU&feature=related

Hyvää syntymäpäivää Topi!

Waitsin "Closing Time" pyörii ja hyörii koneen cd-asemassa ja fiilis on periaatteessa ihan hyvä. töitä on kesäksi, railimatka ja myöhempään elämänkohtaan sijottuva "doin tha yankees" - reissu kihelmöi mukavasti. Heti, kun levyn eka kipale "Ol' 55" pärähti soimaan ni teki mieli ajaa Route 66:ä jollain vanhalla jenkkiraudalla. No joo, niinhän sitä biisiä kuunnellessa käy "alituiseen". Tällä hetkellä soiva "Martha" on kyllä hieno rakkauskappale, jota on kiva laulaa lähimmän kaveripiirin kanssa. Tällaiset kokemukset yleensä inspiroi mua kirjottamaan jotain, mutta nyt en jaksa alkaa luomaan yhtään mitään. kelailen vain näitä asioita ja odotan jonkun mimmin 'tippuvan puusta kuin kypsä HEDELMÄ!'(Romeo ja Julia)
Topin synttärit ois tänää. Se hipinretku ansaitsis saada hyvin paljon eri-kivoja lahjoja! "Röpöskä", "Röpöskä".

PS. Mun ja Eeron jumaloima "Rosie" soi reaaliajassa :)

Kinnusen Hege oli Kapusta Masterin lisäksi Soidinmenoissa

Elämän sain soimaan

Säv. Aarno Raninen, san. Pertsa Reponen

Elämän sain soimaan
musiikin vain voimaan
luottaessain sain tien löytää

Huolet kun alkaa vuorta muistuttaa
pilvet kun taivaan kannen täyttää
musiikki silloin voi mua lohduttaa
musiikin voimaa voin mä käyttää
laulun pistän soimaan

Musiikista sykkeen mä suoniini saan
tilaan vie se melkein mut painottomaan
juonut vaikken pisaraakaan
pyörii pää, elo tää on mulle yhtä juhlaa

Turhat paineet soitto saa laukeamaan
lukkoon menneen mielen taas aukemaan
niin kuin viini soittokin kuohuu

Elämän sain soimaan...

Kyytiä vanhat soittimet nuo saa
aina kun päivä on vain harmaa
laulaen huolta voin mä helpottaa
kohta jo nauran, se on varmaa
laulun pistän soimaan

Musiikista sykkeen mä suoniini saan...

oispa galleriassa vaan iha vitusti kiinnostavia hyvännäkösiä fiksuja naisia, jotka ois just huomannu "oravamangusti" -nickin vieraslistassaan ja lähtis ajamaan haukiputaalta tai lopesta mullistamaan mun elämän. sit voisin hankkia siistin tehdashallin, mihin tekisin oman kämppäni, jota voisin esitellä nimenomaiselle. ne vois toimia mun sävellyksien muusina, sit me voitais jakaa mielipiteitä elämästä ja kyhnätä. harmi vaa, et pitäisin tota yhtä kauan siistinä, ku sitä mielihyvää, kun rikkoo bulgarian jogurtista kuoren ;>. samanlaine fiilis mul oli myös tän tekstin kanssa - olin tyytyväinen hetken, mutta en voi sanoa, että tää ei oo luontevaa, koska tää oli luontevaa, nyt se ei ole, mutta kohta se varmaan taas on.

Voicelaa kattoessani..

Rossi esitteli nerokkaan nettisivun:
http://www.cs.tut.fi/~saukkonj/anssikela.html